SNF jahkečoahkkin 2015 fuomášuhttá min ruošša beale sámevieljaid ja -oappáid dili, geat rahčet nannet Ruošša eamiálbmogiid demokráhtalaš vuoigatvuođaid ja vuođđoolmmošvuoigatvuođaid. SNF lea erenoamáš fuolas sámenissoniid dilis geat leat mielde dán barggus. SNF bivdá organisašuvnnaid ja ásahusaid mat barget sámiid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaiguin ja demokratiijaovdánemiin vuoruhit dán ášši organisašuvnnasteaset ja dan ovddidit áššáigullevaš eiseválddiide ja orgánaide.

Olmmošvuoigatvuođaid áimmahuššan lea eaktun eamiálbmogiid vejolašvuođaide searvat demokratiijaproseassaide ja searveovdáneapmái. Sámi gielas ja kultuvrras lea bajiduvvon stáhtus Norggas. Dehálaš ásahusat ja organisašuvnnat leat ceggejuvvon. Barentsguovllus lea sámiid servviid gaskasaš ovttasbargu viidánan, ja SNF lea 1998 rájes doallan jahkásaš semináraid gos ruošša beale sámitge oasálastet.

SNF:s lea leamaš doaivva ahte demokratiija ovdána bures sátnefriddjavuođain ja searveovdánemiin ruošša bealdege. Maŋimus jagiid leat dattege oaidnán earálágan ovdáneami, go lea dáhpáhuvvan ahte sámepolitihkkáriid vákšot ja oaguhit, ee. leaba guokte sámenissona čakčamánus 2014 bissehuvvon ja rumašlaččat fallehuvvon jođedettiin Lujávrris Kirkonjárgii, mátkkis ON Eamiálbmogiid máilmmekonferensii New York:as. Ulbmilin lei hehttet nissoniid oasálastimis riikkaidgaskasaš eamiálbmotsovttasbargui.

SNF maiddái diehtá ahte muhtun oarjeriikka dutki Romssa universitehtas almmolaš čállosiin bahkke váikkuhit sámiid iežaset politihkalaš organiserenproseassaide Guoládatnjárggas, ja viggá bostalit nuppi beali. Dát sihke čuohcá siskkáldas politihkalaš proseassaide, ja váikkuha dasa maid eiseválddit oaivvildit proseassain. Dutkis gártá duppalrolla; go vuos čohkke muhtun muddui sensitiivva dutkanmateriála, ja fas, nu go lea oidnon, dán atná politihkalaš ágitašuvnna nammii. Dás lea sáhka dutkanetihkas ja -luohttevašvuođas, ja mo heive láhttet rašes joavkku vuostá. SNF jahkečoahkkin oaivvilda ahte dutki bargo- ja agitašuvdnavugiid ferte gullevaš ásahus guorahallat.

Eamiálbmogiin lea riekti demokráhtalaš ovdáneapmái eavttuideaset mielde, ja sii galget beassat ieža hállat iežaset ovddas. Namuhuvvon vuogit danin rihkkot riikkaidgaskasaš cealkámušaid ja konvenšuvnnaid mearrádusaid, mat bealuštit sihke olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmogiid ja nissonolbmuid vuoigatvuođaid. Eaige vuogit soabat oktasaš dáhtuin láhčit positiivvalaš ovdáneami rájáidrasttildeaddji ovttasbarggu, searveovdáneami ja demokratiijanannema hárrái Barentsguovllus.

SNF jahkečoahkkin čujuha Barents eamiálbmotkongreassa cealkámuššii Romssas guovvamánu 4.b. 2015 mii ee.

• … ávžžuha Barents Euro-Árktalaš Ráđi miellahttustáhtaid doalahit ja árvvusatnit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa válljet ovddasteddjiideaset ja ásahit ovddasteaddji orgánaideaset árbevieruid ja vieruiduvvan vuoigatvuođaid mielde;
• … gáibida ahte álgoálbmotjođiheaddjit miellahttustáhtain sáhttet ovddastit álbmogeaset almmá givssideami haga, ja sisaboađu dahje oadjebasvuođa massima haga;
• … gáibida ahte miellahttustáhtat fuonuhit amasbalu, givssideami ja vealaheami daguid Bárentsguovllu eamiálbmogiid vuostá;
• … ávžžuha dagahit álgoálbmotnissonfierbmádagaide ja organisašuvnnaide váikkuhanválddi politihkkemis ja mearridanproseassain, čađahan dihtii doaibmabijuid, árvvusatnit eamiálbmotnissoniid ollislaš oassálastinrievtti ja eastadan ja jávkadan dihtii veahkaválddi, dás mielde ekologalaš ja ásahuslaš veahkaváldige.

Sámi NissonForum (SNF) jahkečoahkkincealkámuš nr. 3 , Ubmeje, njukčamánu 7.-8.b. 2015.

SNF stivra:
Alexandra Artieva, Lujávri
Neeta Jääskö, Anár, dál Oulu
Risten Lango, Šuoššjávri, dál Skarnes
Gudrun E E Lindi, Kárášjohka
Märgge Uttjek, Ubmeje