Buresboahtin Sámi NissonForum siidui!

Dát leat SNF-Sámi NissonForuma ođđa ruovttusiiddut mat leat áin barggu vuolde. Siidduid váldogiella lea davvisámegiella, muhto vehážiid mielde bohtet dieđut maiddái dáro-, ruošša- ja eaŋgalsgillii. Dál vuos leat sámegiel- ja dárogielsiiddut doaimmas. Gulahala áinnas minguin e-poastta bokte: snf@trollnet.no

SNF ovdánahttinbálkkašupmi

SNF ovdánahttinbálkkašupmi 1999-2015
SNFa bálkkašupmi lea diploma ja symbolalaš 1000 nkr- ruhtasupmi (álgojagiid supmi lei dušše 500 nkr).
Bálkkašupmi geigejuvvo gudnin sutnje dahje sidjiide gean barggu SNF stivra atná leat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddideapmái ávkin sámi servodagas.

Bálkkašupmi lea geigejuvvon 17 geardde, 1999 rájes.

1999: Marit Smuk Solbakk, Deatnu, Norga, su oskkáldas ja servodatávkkálaš barggu ovdii Davvi fierbmádagas prostitušuvnna ja veahkaválddi vuostá (Nettverk i nord mot prostitusjon og vold).
2000: Cecilie Danielsen, Tvervatnet, Muoffie, Norga, su máŋggasuorggat barggu ovddas aktiivvalaš, nuorra boazosámenissonolmmožin.
2001: Aleksandra Antonova, Lujávri Ruoššas, guhte nana áŋgirvuođain lea rahčan giellabargu ja sámi vuoigatvuođaid ovdii Guoládagas.
2002: Jens Martin Mienna, Guovdageaidnu Norggas, guhte lei vuosttas dievdu guhte gaccai ovdaskuvlaoahpaheaioahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, ja guhte lea oččodan eanet bártniid váldit ámmátoahpu ovdamorašvirggiide.
2003: Anna Anita Hivand, Kárášjohka Norggas, guhte lea homofiilla sámiid oainnusin dahkan ja čujuhan ahte sii leat stigmatiserejuvvon ja vealahuvvon servodagas.
2004: Elise Valkeapää, Gárasavvon Ruoŧas, su barggu ovddas veahkehit mayaindiána-nissoniid Guatemalas. Elise lea eará sámenissoniidda ovdagovvan eamiálbmogiid gaskasaš ovttasbarggus ja son bargá viššalit gilvit dieđuid sámiid birra iešguđet oktavuođain.
2005: Dievddut searvi, Guovdageaidnu Norggas: Ovdagovvan eará báikegottiide hástalit albmáid rievdadit miellaguottuideaset. ja váldit ovddasvástádusa ja almmolaččat doarjut nissonolbmuid guđet givssiduvvojit ja illastuvvojit seksuálalaččat.
2006: Oarjelsámi nissonfierbmádat Aahkoe, Ruoŧas, maid viđa oarjeleamos čearuid nissonolbmot Ruoŧas ásahedje borgemánus 2005, ja čurvo fuopmášuhttit diggeáššiin Jämtlánddas/Härjedalenis. Sii čájehedje ahte sámi vuoigatvuođat, ealáhusat ja eallinvuogit dárbbašit doarjaga ja suodjaleami.
2007: Roza Jakovleva, Boazovárri Ruoššas, su guhkesáigge barggu ovddas gieldda-sámegiela oahpahusa ja oahpponeavvoráhkadeami ovdii, ja go lea ožžon áigái Sámi Mánáidteáhterfestivála sámegiella lávdegiellan mii jahkásačat lágiduvvo Boazováris.
2008: Tiina Sanila-Aikio, Čeavetjávri/Anár Suomas – das go su karrieara lea sihke árbevirolaš ja ođasmahtti, ja son ovddasta nuorra ja ođđaáigge sámi identitehta ja seammás sámi girjáivuođa. Son lea juridihka-studeanta, musihkkár ja boazosápmelaš.

2009: Biret Elle Láila, Kárášjohka, Norggas, lea guhká leamaš sámepolitihkkár ja lea  gullon vealahan- ja tabu-áššiid oktavuođas, son ovddida sámemánáid, -nuoraid ja nisson-olbmuid dili ja son lea čeahpes árbevirolaš sámi nissonkulturguoddi ja -gaskkusteaddji.

 2010: Louise Bäckman, Stockholm, Ruoŧas, lea vuosttas sámenisu guhte lea sámi religiuvnna dutkan, ja son lea čeahppi ovdanbuktit dutkamušas. Son lea maiddái leamaš sámi nissonlihkadusa áŋgirušši. Louise lea olusiidda láidesteaddjin ja ovdagovvan, go lea čájehan ahte sáhttá lihkostuvvat, vaikke lea guhkes bálggis Vapsten čearu mánnávuođas gitta Stockholmma universitehtii, šaddat religiuvdnadutkin ja professoran.

2011: Alla Vasiljeva, Lujávri, Ruoššas, barggustis ovddas seailluhit ja ovdánahttit báikkálaš sámi giella- ja kulturárbevieruid mánáid ja nuoraid guovdo. Lassin son jođiha Lujávrri Jelle nammasaš lávlun-ja dánsunjoavkku. Alla lea áŋggirdan viššalit ealáskahttit ja fuomášuhttit Guoládaga sámi kulturártna.

2012: Ristenrauna Magga, Njunnásis, Suomas. Son lea guhkit áigge bargan buoredit sámiid sosiála dilálašvuođaid ja eavttuid suoma bealde ja bargan ee. gárrenmirkogeavaheami ja jugešvuođa vuostá. Son jođiha SamiSoster searvvi, mii álggaha ja čađaha sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaprošeavttaid.

2013:  Arna Meisfjord, Leirfjord , Norggas – ovddidan dihtii oahpu «Veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid vuostá» ja dan gelbbolašvuođaovddideami maid son dán láhkai addá servodahkii – mii boahtá sámenissoniida ja sámeservodagaidege buorrin.

2014: Valentina Sovkina, Lujávri, Ruošša bealde - son lea ruošša beale sámiid čielga jietnan, ja čuollá sihke árgabeai’eallima ja prinsihpalaš olmmoš- ja álgoálbmotvuoigatvuođaid beale. Son lea čájehan ja čájeha iežas máŋggabealát máhtu, čehppodaga ja áŋggirdeami iežas lagašbirrasis, oppa Sámis ja Barentsguovllus ja gitta máilmmeviidosaš eamiálbmotčoagganemiid dássái. (Bálkkášupmi geigejuvvui 2015:s, das go jagis 2014 ii dollon SNF jahkásaš seminára ja jahkečoahkkin.)

2015: Rauna Kuokkanen, orru Torontos (Kanada), vuolgán Ohcejogas Suoma bealde. Son lea čalmmustahttán nisson- ja sohkabealvealáheami Sámis máŋggain oktavuođain ja lea sámi resursaolmmoš eamiálbmotnissoniid globála ovttasbarggus. Son dutká sámenissoniid oasseváldirolla ja iešmearrideami sámi servodatovdáneamis ja fátmasta sohkabealrollaperspektiivva ii dušše iežas dutkanbarggus, muhto maiddái go fávdnádis servodatdiehttin kommentere sámepolitihkalaš diliid medias ja eará almmolašvuođas.

Gulaskutta fal SNF stivrrain, jos siđat eanet dieđuid:  snf@trollnet.no